Lännessä on T-luupihvikin suurempaa
”Ovat perehtyneet oleellisen eli jalostukseen ja rahan tekoon.”
”Hyvä seura, viski ja erinomaisen hyvät jutut.”Tämä ja paljon muuta jäi mieleen Coloradon tuulisilta preerioilta Pohjois-Savon lihanautakerholaisille. InnoNauta – hanke järjesti tammikuun 10.–20. päivinä monipuolisen opintomatkan Amerikan karjankasvatukseen.
Ensimmäinen päivä Coloradon yliopistolla antoi pohjaa ymmärtää Amerikan mittakaavan karjataloutta. Coloradon yliopisto tekee huippuluokan nautatutkimusta jalostuksesta käsittelyyn.Monet muistivat vierailun isäntänä toimineen naudanlihantuotannon professorin Jason Aholan Jyväskylän AtriaNauta-seminaarista vuodelta 2008.USA:n naudankasvatus on keskittynyt maissinviljelyn mukana maan keskiosiin ydinalueenaan Nebraska-Colorado-Kansas-Iowa-Oklahoma-Texas – akseli. Siellä tehdään 85 prosenttia loppukasvatuksesta, 80 prosenttia teurastuksesta ja 70 prosenttia naudanlihantuotannon tuloista.
Tuoreimman karjanlaskennan mukaan USA:ssa on nyt noin 30 miljoonaa emolehmää. Pihvikarjan pääluku on pienimmillään 60 vuoteen kannattavuusongelmien ja kuivuuden takia. Vaikka lihan hinta on huipussaan, loppukasvattajat ovat tiukoilla rehukustannuksen takia. Myös vasikan hinnat ovat nousseet.
Yliopistolla me reissulaiset myös opimme alan tärkeää sanastoa, kuten natural service ja tapasimme eläintenkäsittelyn gurun Temple Grandinin.
Pari päivää kuljeskelimme National Western Stock showissa ihmettelemässä eläinten föönausta, näyttelykehiä, hevosia, lampaita, rotuesittelyitä, kaikkea mahdollista karjatavaraa. Eläinmäärältään maailman suurimmalla karjanäyttelyllä on Denverissä yli sadan vuoden perinteet.
Olisipa jotakin kuulla Pieksämäen tai Sotkamon sonnihuutokaupoissa lännentyylistä huutokauppaa: ”Kolmentonninsonni, pistä vielä huntti, kolmentonninsonni, älä siihen jätä, kolmentonninsadansonni, kuka nostaa kahteen?” http://www.youtube.com/watch?v=BshGX4YD5Rc
Tiloilla huomasimme, että bisnes on kaikkialla huomattavan hyvin hallussa. Isossa yksikkökoossa jokaisen taalan merkitys moninkertaistuu. Kun loppukasvatuksen väkirehuprosentti on yli 80, maissin hinnan kaksinkertaistuminen parissa vuodessa todella näkyy viivan alla.18 000 naudan Horton Feedlotissa pysähdyimme, monien ohi ajoimme. Kaava on sama: hehtaareittain karsinoita, ruokintakouru yhdellä reunalla, oma rehustamo, appeen jako kuorma-auton lavalta. Avokarsinat toimivat Coloradossa, koska vuotuiset sademäärät ovat pieniä ja haihdunta todella voimakasta.
Kaikki teuraskasvatettavat sonnivasikat kuohitaan, sillä härkä marmoroituu sonnia paremmin. Maissiruokinta ja yleisesti käytetty hormoni-implantti viimeistelevät marmoroitumisen ja nopean kasvun.Puolet Amerikan noin 12 miljardin naudanlihantuotannosta tulee häristä ja kolmasosa hiehoista.
Angus on Amerikassa synonyymi lihan laadulle, joten jo musta turkki parantaa myyntihintaa. Lihan syöntilaatu on ykkösasia jalostuksessa, kasvatuksessa, teurasluokituksessa ja ravintoloissa.
Kiertokäynti JBS:n Greeleyn teurastamolla oli mieleen jäävä kokemus. JBS on maailman suurin liha-alan yritys ja Greeleyssä Coloradossa se teurasti ainoastaan loppukasvatettuja härkiä ja hiehoja 5100 -5600 naudan päivävauhtia.Ruhonluokitus tehtiin kameralla, mutta tuloksen varmisti USDA:n virallinen valvoja, sillä luokittumisessa on kyseessä suuret rahat. Jo kahden parhaan luokan, primen ja choicen välillä voi olla hintaeroa 40–120 dollaria eläintä kohti ja ero on kasvusuunnassa.
Myös kuluttajat ymmärtävät lihan laadun. Brasilialainen filee ei kilpaile samoilla markkinoilla amerikkalaisen pihvilihan kanssa, vaan sitä pidetään heikkolaatuisena.
Vedestä oli puhetta kaikkialla. Vesioikeudet saattavat maksaa enemmän kuin peltomaa ja ne ovat Coloradon ranchereiden pitkistä selityksistä päätellen suunnilleen yhtä monimutkaisia kuin EU:n maatalouspolitiikka. Kalliovuorille toivottiin hartaasti lunta, sillä seudun vesivarat perustuvat siihen.
Veden vähyys ja laidunten laajuus ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Amerikan karjanjalostus kiinnittää paljon huomiota emojen jalkarakenteeseen.
Esimerkiksi Ernst Herefordin karjasta olisi moni halunnut kotiinviemisiä. Se oli matkan ainoa pure blood –eli puhdasjalostustila. 21-vuotias Katie esitteli yhä hiehomaisen kevyesti liikkuvaa emoa, jonka kanssa hän oli aloittanut karjanäyttelyuransa seitsenvuotiaana.
National Stock Show -näyttelykehissä oli paitsi upeita eläimiä, myös toinen toistaan kauniimpia esittäjiä.
Paljon keskustelua herätti risteytyssonnien käyttäminen jalostuksessa. Oli mustia simmentaleja, oli neljän rodun risteytystä. Si-angus -risteytyssonnista saattoi saada 200–300 dollaria paremman hinnan kuin puhtaasta anguksesta tai simmentalista.
Bussimatkoilla laskimet rapisivat ahkerasti – mikä vika muuten on kilojärjestelmässä?? Ideoita lähti mukaan, ihasteltiin, kommentoitiin, kritisoitiin, läpätettiin paljon asioista ja niiden vierestä. Ruoka oli hyvää T-luupihveistä alkaen ja seura loistavaa.